keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

lepopaikka

Aamulla lähdin kotoa auringon paistaessa. Sateesta ei ollut tietoakaan, eikä sääennustekaan sitä luvannut tälle päivälle. Yhtäkkiä tummat pilvet kuitenkin kerääntyivät taivaalle ja alkoi sataa kaatamalla. Salamakin välähti ja kastuin läpimäräksi. Haaveilin auringosta tai vähintäänkin sadetakista ja kumisaappaista. Ei mennyt kauaakaan, kun myrsky loppui yhtä nopeasti kuin se oli alkanutkin. Nyt istun sängylläni tietokone sylissä ja auringonvalo tulvii sisään huoneeseen sälekaihtimien välistä. Myrsky tuntuu kaukaiselta ja epätodelliselta. Kuin sitä ei olisi ollutkaan. 

Viime viikko oli todellista vuoristorataa. Oli hetkiä, jolloin tunsin hukkuvani ahdistuksen aaltoihin ja kyyneliin. Nykyisyys tuntui liian raskaalta kantaa ja tulevaisuus ylivoimaiselta kohdata. Toivon aurinko pysyi visusti piilossa mustanpuhuvan pilviverhon takana. Lähdin töihin itkua pidätellen ja pelkäsin romahtavani. Kohtasin asiakkaan ja myrsky tyyntyi. Oli taas helppo hengittää. Kunnes tuli uusi päivä uusine haasteineen. Jälleen kadotin ilon ja rohkeuden, mutta siitä huolimatta jatkoin uimista, enkä antanut aaltojen hukuttaa minua. Pääsin kuivalle maalle ja löysin lepopaikan. Siellä olen tälläkin hetkellä. Nautin auringonpaisteesta, lempeästä merituulesta ja kesän tuoksusta. Myrsky tuntuu kaukaiselta ja epätodelliselta. Kuin sitä ei olisi ollutkaan. 

Tiedän, ettei aurinko paista ikuisesti. Välillä salamat iskevät ja ukkonen jyrisee. Joskus sataa lunta, vaikka olisi juhannus. Joskus tuntuu sairaan pahalta, vaikka kaiken pitäisi olla hyvin. Toisaalta tiedän myös sen, ettei myrskykään kestä loputtomiin. "There is pain in the night but joy comes in the morning". Tiedän, että tulipa elämässäni vastaan mitä tahansa, minä selviän. Vaikka tuntisin itseni hyljätyksi, yksinäiseksi ja epäonnistuneeksi, en ole koskaan yksin. Rinnallani kulkee Vapahtaja, joka ei koskaan jätä minua ja Hänen lahjoittamansa enkelit, joita voi kutsua myös ystäviksi ja perheenjäseniksi. Tiedän, että epäonnistuinpa miten täydellisesti tahansa, tulen aina olemaan täydellisen hyväksytty Isän silmissä Jeesuksen tähden. Hänen sylistään löydän lepopaikan, jonne voin juosta myrskyä pakoon ja vielä koittaa päivä, jolloin Hän pyyhkii jokaisen kyyneleen silmistäni. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti